Raportti vierailusta oikeustalolla

Kerkesimme nähdä vain yhden kokonaisen käräjäoikeuden istunnon. Siinä kyse oli ajoneuvon kuljettamisesta ajo-oikeudetta. Syytetty ei ollut paikalla, vaan hänellä oli avustaja. Syytetty sai 20 päivän ehdottoman vankeusrangaistuksen, sillä sama teko on toistunut monta kertaa myös aiemmin, joten hän näyttää suoraa piittaamattomuutta lakeja ja säädöksiä kohtaan.

Toisen istunnon alussa kerkesimme olla mukana ja siinä käsiteltiin moottoriajoneuvon haltuun-/käyttöönottoa ilman lupaa.

Käräjäoikeuksien toimintaan liittyvät tehtävät

Riita-asioilla tarkoitetaan  esimerkiksi vahingonkorvausta, perintöriitaa, kaupan purkua, huoneiston vuokraa tai vastaavia yksityisten ihmisten tai yritysten erimielisyyksien ratkaisemista puoleettomasti.
 Itselläni on kokemusta siitä, kun vanhempani eivät pystyneet maksamaan vuokraa (rahat tulivat myöhässä) ja vuokranantaja kerkesi vetää asian oikeuteen ennen sitä. Ennen ko. juttua vuokranantaja kuitenkin oli purkanut vuokrasuhteemme ilman kirjallisia varotuksia ja epäpätevästä syystä (liika vedenkulutus).

Rikosasioiden käsittely ei aina vaadin suullista käsittelyä, vaan joskus siihen yksinkertaisesti riittää kirjallinen käsittely. Suulliseen käsittelyyn joutuvat yleensä varkaudet, rattijuopumukset, pahoinpitelyt sekä muut vastaavat rangaistavat teot. Niihin asioihin yleensä kuuluu asianomaisen vahingonkorvausvaatimus.

Nykyään lainhuutoa ei enään haeta käräjäoikeudesta, vaan Maanmittauslaitokselta. Lainhuutoa tulee hakea pääsääntöisesti 6kkn sisällä kauppakirjan kirjoittamisesta. 

Edunvalvojana voi toimia edunvalvottavan henkilön sukulainen, ystävä tai muu läheinen. Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus. Eli henkilö X voi hyvin toimia äitinsä edunvalvojana, jos maistraatti tai käräjäoikeus siihen suostuu. 

Avierohakemuksen, konkurssihakemuksen sekä velkajärjestelyhakemuksen voi hakea käräjäoikeudesta. 

Käräjäoikeudessa riita-asiat käsitellään nykyisin joko yhden tai kolmen lakimiestuomarin kokoonpanossa. Käräjäoikeudessa riita-asian käsittelyyn osallistuu vain lainoppinut tuomari puheenjohtajana valmistelussa ja hakemusasiassa, jonka käsittelyä ei jatketa riita-asiana kolmen lakimiestuomarin kokoonpanossa. Rikosjutut käsitellään joko lautamieskokoonpanossa taikka yhden tai kahden tuomarin istunnossa.

Lautamiehet ovat kunnanvaltuuston valitsemia, Suomen kansalaisia sekä iältään 25 - 62 vuotta. Lautamiehenä ei voi toimia henkilö, jolla on virka tuomioistuimessa tai rangaistulaitoksessa, eikä syyttäjä-, asianajaja- tai poliisitehtäviä hoitava henkilö. Jokaisella lautamiehella on itsenäinen päätösvalta. Lautamiehet osallistuvat käräjäoikeuksien eräiden rikosasioiden ratkaisemiseen.

Tarvittaessa rikosasioita voidaan selvittää äänestämällä, mutta jos syytetylle tulee äänestyksen perusteella lievempi tuomio, otetaan puheenjohtajan ääni vahvemmin huomioon. Käräjäoikeudessa mukana on asianosaiset, sekä "lautamieskokoonpano", eli käräjäoikeuden vakinainen tuomari sekä yleensä kolme lautamiestä. Rikosasia voidaan käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa, lautamieskokoonpanossa tai kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Riita-asian eri vaiheet on valmistelu, pääkäsittely, ratkaisu sekä sovittelu. Rikosasian käsittelyssä on enemmän vaiheita, kuten esimerkiksi videokuuleminen oikeudessa, sekä mahdolliset pakkokeinot rikosasian ratkaisun jälkeen. Rikosasian käsittelyssä käräjäoikeudessa kuullaan usein myös todistajia. 

Rikos- ja riita-asioiden pääkäsittelyssä ensimmäiseksi syyttäjä esittää syytteensä ja rangaistusvaatimuksensa ja perustelee ne. Samalla hän myös ottaa esiin vahingonkorvausvaatimukset, jonka jälkeen asianomistaja esittää omat korvausvaatimuksensa sekä rangaistusvaatimuksensa. Kolmannessa vaiheessa vastaaja vastaa syyttäjän ja asianomistajan vaatimuksiin ja kertoo onko vaatimukset hänen mielestään oikein vain väärin. Tämän jälkeen syyttäjä kertoo oman näkökulmansa asioista ja kertoo perusteen haasteen tekemiselle. Asianomistaja samalla kertoo, mihin hänen korvausvaatimuksensa perustuu ja miksi hän on päätynyt ko. summaan. Vastaaja esittää kantansa syyttäjän ja asianomaisen kantoihin. 

Seuraavaksi asianomistajaa ja syytettyä voidaan kuulla todistelutarkoituksessa, jonka jälkeen kuullaan todistajat ja todisteet käydään läpi. Loppupuheenvuoroissa asianosaiset kertovat oman mielipiteensa siitä, että onko syyte näytetty toteen. Syyttäjä lausuu käsityksensä rangaistuksesta, joka vastaajalle tulisi langettaa - jos hänet todetaan syylliseksi. Vastaaja kertoo oman mielipiteensä.

Viimeisessä vaiheessa käräjäoikeus antaa ratkaisun suullisesti heti istunnossa tai myöhemmin kirjallisesti. Oikeudenkäynnin pitopaikka määräytyy maakuntarajojen mukaan ja käräjäoikeudet yleensä noudattavat niitä vastaavien maakuntien nimiä. Käräjäoikeuden toimialueet muuttuivat vuoden 2010 alussa. Esimerkiksi Kauhajoen, Seinäjoen sekä Kauhavan käräjäoikeuksista muodostettiin Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus.

Kansalaiset voivat hoitaa käräjäoikeuden kansian kanssa avioeroasioita, lasten huoltajuutta ja tapaamisoikeutta koskevia asioita, edunvalvojan määräämiseen liittyviä asioita sekä yksityishenkilön velkajärjestelyyn liittyviä asioita.