Normit ja oikeuskäytännöt

Yhteiskunnassa tarvitaan erilaisia sääntöjä ja normeja, jotta yhteiskunta pystyy toimimaan sulassa sovussa, ilman suurempia ongelmia. Jos sääntöjä tai normeja ei olisi, yhteiskunta olisi suuri kaaos; kaikki tekisivät mitä haluaisivat, sillä mikään ei olisi kiellettyä. Kansalaiset olisivat masentuneita, rikollisia, sairaita sekä mielenterveysongelmallisia. Talouselämä olisi sekaisin tai sitä ei juurikaan olisi, sillä kaikki tekisivät mitä haluaisivat, ei olisi veroja tai muita maksuja.

Järjestyssääntöjä oppilaitoksissa, työpaikoissa, kouluissa ja asuintaloissa tarvitaan siihen, että pysyy jonkinlainen järjestys. Esimerkiksi asuintalossa jos ei olisi sääntöjä, luultavasti rappukäytävät olisi kaaoksia ja öisin kuuluisi hirveä meteli.

Oppilaitoksemme järjestyssäännöissä mainitaan, että tupakointi koulun alueella on kielletty, teräaseiden ja tulenteko välineiden tuominen on kielletty, ruokien ja juomien tuominen oppitunneille on kielletty sekä päihteiden ja huumeiden hallussapito on kielletty.

Oikeusjärjestys muodostuu laeista, asetuksista, vakiintuneista oikeusperiaatteista, tuomioistuinten muodostamista oikeuskäytännöistä, EUn lainsäädännöstä, Suomen tekemät kansainväliset sopimuksista, yksityis- ja julkisoikeudesta.

Säädöskokoelma on painettu vihkonen, missä julkaistaan lait, asetukset, eduskunnan työjärjestys, ohje- ja johtosäännöt, valtion talousarvio ja lisätalousarvio, eduskunnan päätös talousarvioesityksen noudattamisesta, eduskunnan valtion talousarviosta tai lisätalousarviosta erillään tekemät päätökset, ministeriön ilmoitus asetuksesta, viranomaisten määräys sekä yleisessä merkityksessä oleva viranomaisen päätös tai tiedonanto.

Oikeuskäytäntö on tuomioistuinten ja niihin rinnastettavien muiden lakeja soveltavien toimielinten ratkaisusta muodostuva lakien soveltamistapa. Ennakkopäätöksillä luodaan oikeuskäytäntöä. Laajemmin määriteltynä oikeuskäytäntö tarkoittaa oikeusnormien säätämistä, soveltamista ja noudattamista. Käsitykseni mukaan oikeuskäytännön merkitys on Yhdysvalloissa suurempi kuin Suomessa.

Luonnolisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden toimintaan vaikuttavat oikeustoimikelpoisuus, oikeudellinen vastuunalaisuus sekä rikosoikeudellinen vastuunalaisuus.

Julkisoikeus on se oikeusjärjestyksen osa, joka säätelee julkisen vallan käyttöä.Esimerkiksi rikos-, valtiosääntö- sekä prosessioikeus kuuluvat julkisoikeuden osa-alueisiin. Yksityisoikeus on oikeustieteen tutkima oikeudenala, joka on kiinnostunut yksityishenkilöiden välisistä oikeussuhteista. Julkis- ja yksityisoikeutta erottaa useampi tekijä; julkisoikeus sääntelee oikeussuhteita, joissa jonakin osapuolena on julkisyhteisö. Yksityisoikeuden tarkoituksena on yksityisten etujen kunnioittaminen yhteisten etujen sijaan.

Kalle on 17-vuotias amislainen. Hänen vanhempansa ovat eronneet, ja hän asuu äitinsä luona.

Oltuaan kesän töissä Kalle osti 3000 euroamaksavan skootterin.

Kallen isän mielestä Kalle ei olisi saanut käyttää rahoja näin, vaan hänen olisi tullut säästää rahat talvea varten.

Myös Kalle alkoi katua kauppojaan. Kallen isä vaati myyjää purkamaan kaupan.

Mitä oikeudellisia seikkoja tulee ottaa huomioon arvioitaessa Kallen isän vaatimuksia.

Pohdiskelin ylläolevaa tekstiä ja mielestäni huomioon tulee ottaa Kallen alaikäisyys; perjaatteessa Kallen ollessa alaikäinen vanhempi voi puutua kaupan tekoon, mutta tässä tulee ottaa huomioon se, että Kalle on itse päättänyt käyttää omat kesätyörahansa tähän, joka on täysin sallittua laissa, eikä vanhemmalla ole oikeutta koskea Kallen itsetienaamiin rahoihin. Myös vanhempien ero tulee ottaa huomioon, sillä Kallen laillinen huoltaja on Kallen äiti, eikä Kallen isä, joka vaati kauppojen purkamista.

Moraali on kyky erottaa oikea ja väärä.